9 asiaa miten Sveitsi on erilainen suhteessa Suomeen

1.Hintataso

Sveitsi on maailman kallein maa ja Suomi on vasta 13. sijalla. Euron viralliseksi inflaatiotavoitteeksi on asetettu 2%, kun taas Sveitsissä Inflaatiotavoite on 0,3%. Frangi oli huomattavasti arvottomampi suhteessa Euroon vielä, kun Euroon siirryttiin vuosituhannen alussa, mutta nykyään hintaero alkaa painaa. Toinen vaikuttavatekijä on Sveitsin talouden kehittyneisyys. Sveitsi pääsi toimimaan vain sivustaseuraajana toisessa maailmansodassa, joka antoi maalle mahdollisuuden aloittaa eri tasolta suhteessa muihin maihin. Sveitsi myös tarjoaa palveluita, joita muut maat eivät ole ainakaan ennen pystynyt saamaan muualta näin lisäten Frangin kysyntää. Perinteinen pankkisektori on anonymiteetin poistumisen myötä kuitenkin menettänyt huomattavan määrän asiakkaita. Maassa on myös suuri lääketeollisuus, joka on tuottanut huomattavan määrän kysyntää ympärimaailmaa. Sveitsin talous on siis päässyt käärimään suuret summat rahaa vuosien varrella hiukan kyseenalaisin keinoin, esimerkiksi ennen anonymiteetin poistumista maan pankkisektori tarjosi muiden maiden veronkiertoon liittyviä palveluita, myöskin lääketeollisuus on tuottanut suuret voitot välittämättä seurauksissa ympäri maailmaa, esimerkiksi Sveitsiläiset lääkeyhtiöt ovat tunnettuja Oxycontinin myynnistä ympäri maailman, joka on Yhdysvalloissa aiheuttanut Opioidikriisin ja aktiivisesti yrittänyt lisätä sen käyttöä sairaaloissa.  

Normaaliin elämään vaikuttavista kuluista kertoo helposti kauppojen hintataso, Yksi jauhelihapaketti voi maksaa 7 euroa. Sveitsissä monesti on hyvin paljon eroja eri kauppojen välillä. Sveitsissä avain menestykseen kuitenkin on tarkkailla mistä ostaa ja mitä. Matkustaminen ja asuminen on myös erittäin kallista, jos et asu vaihto-oppilaille suunnatuissa asumuksissa. Mielenkiintoista on nähdä tuleeko hintataso muuttumaan tulevaisuudessa. Normaaleille Sveitsiläisille maan hintataso ei tunnu niin pahalta, koska Aloitteleva BBA-tutkinnon omaava henkilö tienaa noin 7-8 tuhatta frangia kuussa.

    2.Perfektionismi

Sveitsissä paikalliset opiskelijat tuntuvat huomattavan kilpailuhenkisiltä ja motivoituneilta opiskelijoilta. Kuten aikaisemmassa Blogi-tekstissäni kerroin on sveitsiläisten ajatusmaailma esimerkiksi ryhmätöitäkohtaan erittäin perfektionistinen. Sveitsiläinen myös pitävät kaikki paikat erittäin puhtaana. Suomalaiselle on tietysti helpompaa samaistua tähän ajatusmaailmaan verrattuna muihin maihin. Tehtävät on ajoissa tehty ja junat tulevat ajallaan. Mielestäni kuitenkin Suomalaisilla on huomattavasti rennompi ote asioihin ja esimerkiksi kaikkia purkan jämiä ei hinkata tunnin välein.

    3.Sosiaalietuudet

Vaihto-opintoihisi varmasti tämä osuus ei niinkään vaikuta, mutta paikallisiin se vaikuttaa. Kuten jo aikaisemmin totesin Sveitsiläisillä ei ole ilmaista koulutusta ja opintotukia ei saada. Maassa myös on pakko maksaa erillinen terveysvakuutus ja ilman sitä maassa ei pääse hoitoon. Jokaisen maan asukkaan täytyy maksaa sama hinta, olit työtön tai investointipankkiiri.

    4.Liittoutumattomuus

Sveitsi on maa, joka ei ole mukana Natossa eikä EU:ssa. maa yrittää olla mahdollisimman liittoutumaton. Maa kuitenkin on tehnyt EU:n kanssa sopimuksen, jolla maahan pystyy EU:sta kulkea estoitta. Maa on myös tehnyt useita kauppasopimuksia eri maiden välillä ja on yksi maailman avoimimmista talouksista. Sveitsi onkin tosiasiallisesti täysin riippuvainen Euroopan Unionista. Sveitsin erilaisuus kuitenkin näkyy esimerkiksi siinä, että sähköliittimet eivät ole EU standardin mukaisia ja muutkaan muuta EU:ta koskevat standardit eivät välttämättä päde. Maassa saa myydä esimerkiksi nuuskaa, joka käsittääkseni on Ruotsia lukuun ottamatta ollut kiellettyä vuodesta 1995 Euroopan unionissa.

    5.politiikka

Maa on jakautunut 26 Kantoniin, joissa voi olla erilainen verotus ja terveydenhuolto. Maa myös jakautuu neljään kieleen Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja retoromaniaan. Maassa käytetään suoraa äänestystä, joka meinaa sitä, että maan asukkaat äänestävät neljäkertaa vuodessa erilaisten asioiden läpiviennistä.

    6. koulutusjärjestelmä

Maan koulutusjärjestelmä ei ole ilmainen. Lähes kaikille linjoille voi osallistua ilman erillisiä pääsykokeita. Koulutusjärjestelmä kuitenkin karsii ne opiskelijat pois joukosta, jotka eivät pääse kursseja läpi. Koulutusjärjestelmä tuntuu muutenkin hyvin vähän tukevan opiskelijaa opinnoissaan. Sveitsissä on myös hyvin yleistä olla työharjoittelulinjalla, jossa opiskelijat käyvät samaan aikaan töissä ja opiskelevat. Tätä linjaa myös ainakin Keskusta ja Kokoomus suomessa pyrki painottamaan, Suomen eduskuntavaalien vaaliväittelyissä. Koulu on hyvin tentti painiotteinen, johtaen siihen, että opiskelijalla on todella suuri vastuu itse opiskelijalla omista opinnoistaan. Opittavia asioita ei väännetä rautalangasta kuten Suomessa, joten useita asioita joutuu googlettamaan, jos ei tarkalleen muista miten jotkin asiat menivät.

    7. kielet ja kansainvälisyys

Sveitsissä puhutaan eri alueilla neljää eri kieltä, Saksaa, Ranskaa, Italiaa ja retoromaniaa. Saksa ja Ranska ovat näistä suurimmat kielet. Matkustaessasi junalla hyvin nopeasti siirryt eri alueilta toisille ja myös kulttuuri muuttuu hiukan joka alueella. Sveitsi on huomattavasti kansainvälisempi verrattuna Suomeen jo pelkän sijaintinsa takia. Eri kieliä ja kansallisuuksia näkee ympäri maata huomattavasti. Englannin kieltä paikalliset puhuvat sujuvasti.

    8.Tervehtiminen

Ilmeisesti paikalliset tervehtivät ystäviään ranskalaiseen tyyliin halaamalla ja pussaamalla poskelle. Sveitsiläiset kuitenkin ovat hyvin lähellä Suomalaisia ja eivät aloita keskusteluita tuntemattomien kanssa hyvin herkästi.

    9.Tasa-arvo

Sveitsi on mielestäni huomattavasti jäljessä tasa-arvo asioissa. Sveitsissä Naisten annettiin äänestää vasta 1971 ja se näkyy edelleen. Toinen tekijä varmasti on se, että Sveitsi ei osallistunut toiseen maailmansotaan, joka monissa muissa maissa puski naiset työpaikoille. Sveitsissä naisten odotetaan pitävän huolta lapsista ja monet naiset uhraavatkin uransa tämän oletuksen täyttämiseksi. Useat naiset eivät pidä tätä ollenkaan ongelmana. Äitiysvapaita myönnetään naisille huomattavasti, mutta isille ainoastaan yksipäivä. Työyhteisöissä myöskin naisia pidetään alempina suhteessa miehiin.  

Elämä vaihto-oppilaana

Minkälaista on elämä vaihto-oppilaana? Uskon, että lopulta kokemus on kiinni itsestäsi. Yleensä ihmisen tavat muodostuu jo kotimaassa ja tuskin esimerkiksi Sveitsin vaihtosi aikana muutat elämäntyyliäsi hirveästi. Loppujen lopuksi elämäsi pyörii niin täällä, kuin kotimaassasikin arjen ympärillä. Koululta kotiin sieltä kauppaan ja sitä kautta salille jne. Vaihto-opinnot kuitenkin muuttavat vähän rytmiäsi, koska koulua on yleensä noin 3-4 päivää viikossa. Vapaa-aikaa siis jää runsaasti ja koulu olettaa, että opiskeletkin myös vapaa-ajallasi suomea enemmän. Monesti kuitenkin niin paikalliset kuin vaihto-oppilaatkin ottavat hiukan rennommin alku lukukauden ja pistää kahvipannut porisemaan ja tietokoneen esiin vasta loppu lukukaudesta. Mielestäni vaihto-opinnoissa onkin tärkeää myös nauttia yleisestä elämän menosta. Yleensä Staff housella on helppoa saada ystäviä, koska kaikki ovat samassa tilanteessa ja yleisesti ottaen kaikki ovat hyvin avoimia uusille tuttavuuksille. Yleisesti ihmiset ilmoittavat erilaisista aktiviteeteista Watsappissa. Monesti porukkaa haetaan yhteisiin aktiviteetteihin. Vaihto-oppilaat tykkäävät matkustaa ja nähdä paikallisia nähtävyyksiä. Sveitsin yksi vahvuuksista on se, että maan pohjoisrajalta etelärajalle on matkaa vain 250 km. Joten esimerkiksi Ranskaan ja Saksaa matkaa on vain tunti. Sveitsistä käsin on helppoa matkustaa ympäri Eurooppaa. Matkat voivat olla vain päivän reissuja ja erilaiset majoitusvaihtoehdotkaan eivät ole kovin kalliita, joten Sveitsin vaihdon aikana suosittelen jokaiselle myös muissa Euroopan maissa vierailua.

Juhlimista myös harjoitetaan jonkin verran ja alkoholijuomatkin ovat halvempia, kuin suomessa ja niitä saa normaalista ruokakaupasta. Sveitsin opiskelijakulttuuri kuitenkin on vähemmän alkoholipainoitteista, kuin suomessa. Sveitsissä ei esimerkiksi nähdä isoja approja, Sitsejä tai rastitapahtumia. Usein paikalliset ja vaihto-oppilaat alkavat lipumaan kotia kohti noin 00.00-1.00. Juhlissa ei myöskään ole painostusta juomiseen. Sveitsiläiset opiskelijat ovat hyvin kunnianhimoisia ja jotkut käyttävät myös pukua koulussa. Kaikki ryhmätyöt tehdään samalla effortilla, kuin opinnäytetyö. Yleisesti opiskelijoiden juhlimisintoa vähentää myös se fakta, että Sveitsissä koulu maksaa joka vuosi 800 Frangia ja opintotukia ei makseta. Monet käyvät puolipäivätöissä tai tukeutuvat vanhempiensa talouteen. Koulusta myös voi Sveitsissä tippua ulos helposti, joten opiskelijoiden pitää olla parhaimmillaan jatkuvasti. Vaihto-oppilaat myös usein ovat penninvenyttäjiä, koska monella ei ole työtä ja esimerkiksi moni vaihto-oppilas joutuu elämään osan ajasta ilman lihaa, koska se on niin kallista ruokakaupoissa. Itse en ole kuitenkaan joutunut karsimaan omasta elämäntyylistäni. Suomalaisille vaihto-opinnot eivät ole suuri taloudellinen investointi ja suhteessa muiden maiden opiskelijoihin Suomalaisen opiskelijan on helppoa tulla vaihto-oppilaaksi myös Sveitsiin, vaikkakin Sveitsi on maailman kallein maa.