Fiilikset vaihdon jälkeen

Fiilikset vaihdon jälkeen

Minkälaiset fiilikset minulla on vaihto-opintojeni jälkeen? Totta puhuen fiilikset ovat haikeat. Vaihdossa tutustuin mielenkiintoisiin ihmisiin ja ystävystyin useiden ihmisten kanssa, minusta on sääli, että he eivät voi olla osana päivittäistä elämääni, koska osan kotimaa on toisella puolella maailmaa. Jäin itse vielä hetkeksi lukukauden jälkeen keski-Eurooppaan kiertämään lähistöllä olevia maita, mutta 30. päivä kesäkuuta tuntui erittäin pahalta, koska suurin osa hyvistä kavereistani palasivat kotimaihinsa, tässä hetkessä todellisuus iski päin kasvoja… nyt se on ohi. Aika meni huomattavan nopeasti, uusien kokemuksien siivittämänä. Vaihto-oppilaana kaikki ylimääräinen vapaa-aika kannattaa yrittää käyttää hyväksi, vaikka vähän väsyttäisikin, koska muuten jää kaduttamaan asiat, jotka jäivät tekemättä. Minulta jäi useita asioita tekemättä puhtaasti sen takia, että en saanut aikaseksi, vaikka paljon tulikin koettua.

Uskon, että ystävät muista maista on avartanut käsitystäni entisestään erilaisista kulttuureista. Koen myös oppineeni paljon itsestäni. Mielestäni myös käsitys Suomesta on muuttunut, olen erittäin ylpeä suomalaisuudestani ja koen itseni onnekkaaksi, koska olen syntynyt suomeen. Monesti suomalaiset ovat ujoja ja me mietimme, että olemmeko ihan täysiä juntteja, todellisuudessa muiden maiden edustajat eivät pidä suomalaisia ollenkaan juntteina ja pian huomaat, että myös kaikki muut ovat suhteellisen samanlaisia varsinkin eurooppalaiset. Mielestäni tuntui varsinkin Sveitsiläisten kanssa siltä, että he olivat erittäin kiinnostuneita suomesta ja vastaanotto oli jopa huomattavasti parempi, kuin monien muiden kansallisuuksien. Saksankielinen maailma, Alankomaat ja muut pohjoismaat suhtautuvat Suomalaisiin kuin veljiinsä, Uskon, että suomalaisten on erittäin helppoa samaistua heidän ajattelutapaansa. Mielestäni Suomi on erittäin hyvä maa asua ja kaikki kitisijät tulisi lähettää ulkomaille vuodeksi. Suomi kuitenkin voisi myös ottaa mallia Sveitsistä. Suomen tulisi pyrkiä lisäämään jalostusastettaan, lisäämällä suomen kiinnostavuutta sijoittajille ja valtion myös aktiivisesti tulisi pyrkiä hankkimaan valtion ja ulkomaalaisten sijoittajien tuomalla rahalla investointeja, jotta jalostusastetta voitaisiin parantaa. Mielestäni myös Suomen tulisi vähentää säätelyä ja lisätä ihmisten omavastuuta esim. alkoholinkäytön suhteen, mielestäni valtion ei tulisi olla lastentarhantäti. Suomalaiset voisivat myös olla motivoituneempia opiskeluidensa suhteen.

Koen, että suomalaisille eurooppalaisten maiden asukkaat tuntuvat tutuilta. Selkeitä eroja kuitenkin oli näkyvissä amerikkalaisessa kulttuurissa puhumattakaan aasialaisista. Amerikkalaiset ovat huomattavasti sosiaalisempia ja haluavat olla enemmän huomion keskipiste, kun taas aasialaiset tuntuvat lapsilta. Varsinkin kiinalaiset opiskelijat eivät osaa mitään muuta, kuin opiskella ja se ei ole ihme, koska kiinalaisissa korkeakouluissa koulu alkaa klo 6 aamulla ja loppuu klo 21 illalla, jonka jälkeen tehdään kotiläksyt. Opiskelijat asuvat venäläistä vankilaa muistuttavissa asuntoloissa, joissa yhdessä huoneessa asuu 5 muuta opiskelijaa. Kokeiden aikana ja kokeiden tulosten julkaisuiden aikana asuntoloissa on itsemurhavahdit. klo 23 jälkeen ei ole mitään asiaa olla asuntolan ulkopuolella. Opiskelijat eivät tee muuta kuin opiskelee ja aasialaisille tuntuu olevan vaikeaa esimerkiksi tehdä ruokaa, pyykätä tai edes kulkea kotiinsa kaupasta. Kiinalaiset eivät myöskään saa kertoa mitään pahaa omasta maastaan ja naaman menetys on erittäin iso asia. Huomattava ero aasialaisten ja länsimaiden välillä oli se, että omaa ajattelua ei tuntunut monilla olevan. Mikään historiallinen tai muu sivistävä ei tunnu kiinnostavan ja yleissivistystä ei käytännössä ole.

Tuntemukseni Sveitsin koulutusjärjestelmästä on kyseenalaiset. Koen, että Koulutusjärjestelmä ei oikeastaan tue opiskelijaa. Kaikki opetus on luentomaista ja opiskelijalle isketään järkyttävä kasa luettavaa opittavaksi. Tentti järjestelmä pitää huolen siitä, että opiskelijan Sveitsissä täytyy osata alueet ulkoa, jokaista nippelitietoa myöten. Tentit ovat yleisesti 20 sivuisia nivaskoita, jotka pitää suorittaa tunnin sisään. Kaikki pohjoismaalaiset opiskelijat tuntuivat olevan suhteellisen solmussa tämän takia. Itselläni esimerkiksi kaikissa tenteissä jäi osa kysymyksistä vastaamatta ajan puuteen takia. En itse ymmärtänyt mitä tällä yritettiin ajaa takaa, onko hyvä korkeakouluopiskelija määritetty kirjoitusnopeudella? Ilmeisesti saman tyyppisiä järjestelmiä on ympäri Euroopan. Oma kouluni alkoi tuntumaan huomattavasti paremmalta tämän kokemuksen jälkeen.

Tavoitteeni vaihdolta oli kehittää Saksan kielentaitoani, joka myös kehittyi, mutta todellisuudessa en ole kehittynyt sujuvaksi puhujaksi. En itse valitsisi Sveitsiä saksan opiskeluun, tämän kokemuksen perusteella. Vaihto-ohjelmassa suurimmaksi osaksi puhutaan englantia, koska suurin osa maailmasta osaa sitä jonkin verran puhua, muutoinkin vaihto-ohjelmassa suurin osa ihmisistä on International business-opiskelijoita, joten kielenä pysyy englanti jatkuvasti, opetus myös on englanninkielellä. En kuitenkaan usko, että lähes missään muussa maassakaan olisi tilanne ollut juuri erilainen. Tilannetta ei tietysti helpottanut Sveitsissä se, että Saksan kielen murteet vaihtelivat lähes jokaisen pysäkin kohdalla ja itse saksalaisetkaan eivät Sveitsin saksaa ymmärrä.

Matkustelu Euroopassa

Matkustelu Euroopassa

Ollessani vaihto-oppilaana matkustin myös Sveitsin lähistöllä olevia Maita. Matkustaminen Sveitsistä tuntuu olevan helppoa ja halpaa, jos ei oteta huomioon suomeen matkustamista (kallista). Toisin kuin Suomi Sveitsi ei ole saari. Sveitsistä pääsee useaan eri maahan samassa ajassa, kuin Helsingistä Joensuuhun. Matkustin matkani aikana Saksaan, Ranskaan, Italiaan, Sloveniaan, Itävaltaan, Unkariin, Puolaan ja Tšekkeihin.

Saksa

Kävin useita kertoja piipahtamassa Saksassa, mutta ainoastaan kerran olin 5 päivän ajan. Otimme ensiksi Junan Oltenista Baaseliin ja Baaselista Freiburgiin. Matka kesti noin 1,5 tuntia ja vuokrasimme auton. Auton kanssa matka jatkui Gegenbachin kautta kohti Frankfurtia, jossa vietimme pari päivää ja sieltä kuljimme Stuttgartiin. Freiburg itsessään on kiva kaupunki, mutta siitä ei ole paljon erityistä sanottavaa. Gegenbach taas on kylä, mutta siellä on mukavan näköistä arkkitehtuuria, ei mikään pakko nähtävyys. Frankfurtissa asuu noin 700000 ihmistä ja se on Saksan finanssi pääkaupunki. Frankfurtissa on muutamia kivoja nähtävyyksiä ja finanssi alue on näyttävän näköinen. Frankfurtissa yöelämään kannattaa tutustua pubcrawlin muodossa, jossa kierretään paikallisia pubeja. Stuttgart on Mercedes-Benzin kotikaupunki ja siellä kannattaakin käydä tutustumassa mersu-museoon, jossa pystyt näkemään alkuaikojen autoja ja näytillä on myös Mika Häkkisen mestaruus auto.

Saksassa mainittavaa on myös autobaanat. Autobaanoilla ei ole nopeusrajoituksia, mutta yleiset säännöt ovat, että kovaa kulkevat autot kulkevat vain vasemmalla kaistalla. Muilla kaistoilla vauhti myös pysyy 140-150 km/h hujakoilla. Jokaisen autoilusta kiinnostuneen mielestäni tulee kokeilla autobaanoja. Vasemmalla kaistalla yleensä autot kulkevat noin 160-200 km/h tunnissa ja allekirjoittanut myös myöntää kokeilleen vuokra Jeepin nopeutta. Monesti kuitenkin on vaikeaa ajaa auton huippunopeutta, koska liikennettä on huomattavan paljon liikenteessä ja monesti kiihdyttelyn takia liikenne vetää haitariliikettä. Yleinen merkki pikaiselle pysähtymiselle on hätävilkkujen käyttö, Pikainen pysähtyminen ilmoitetaan hätävilkuilla, johon koko automeri yhtyy, kun vauhti hiipuu huomattavasti 160-200km/h alle. En kuitenkaan henkilökohtaisesti suosittele ajamaan jatkuvasti yli 160 km/h tunnissa, koska tämän jälkeen selkeästi kuljettaja väsyy suuren keskittymisen tarpeen takia, muutenkin nykyajan autot ovat suunniteltu noin 120km/h kulkemiseen ja polttoaineen kulutus räjähtää käsiin suuremmissa nopeuksissa.

Ranska

Päätimme ystävieni kanssa lähteä päivän matkalle Ranskaan Strasbourgiin, joka tunnetaan hienosta katedraalista ja EU-kokousten rallista. Strasbourgin arkkitehtuuri on vanhanaikaista ja mielestäni erittäin mielenkiintoista. Niin kuin Saksassakin Ranskassa käytetään valuuttana Euroa. Ranskan ja Saksan hintataso suomeen verrattuna on noin 75% suomen hintatasosta. Ranskassa katukuva vaikuttaa hyvin elävältä ja sen takia ilmapiiri on positiivinen, vaikkakin kaduilla kiertää 5 sotilaan ryhmiä Famas- rynnäkkökivääreidensä kanssa. Ranskalaiset myös tuntuvat olevan selkeästi huonompia Englanninkielessä, kuin esimerkiksi Saksa. Yksi huomattava asia on myös se, että junien konduktöörit eivät tarkasta lippujasi koskaan. Itse maksoin kiltisti lippuni, mutta kukaan muu seurueestani ei. Tietysti tämä omalla vastuulla, koska EU:n yhteistyön myötä sakkoja pystytään perimään nykyään paremmin myös suomesta saakka. Sveitsiläisessä junassa kuitenkin matkaliput on oltava, koska sveitsiläiseen tyyliin Lipuntarkastus on varma kuin verot ja kuolema.

Italia

Päätin lähteä Italiaan kokeiden päätyttyä ja Matkamme kulki suoraan Oltenista Milanoon, josta kulki suora junayhteys. Milano on Italian taloudellinen keskus, mutta itse kaupungissa ei ole niin paljon nähtävää, paitsi lasitetut kävelykadut, jotka olivat näyttävän näköisiä. Italiassa myös talot ovat nuhjuisempia ja kadut ovat roskaisia suhteessa esim. Suomeen ja Sveitsiin. Milanosta kuljimme Venetsiaan, joka on mielestäni erittäin mielenkiintoinen kaupunki. Kaupunki ensinnäkin on veden päällä. Kaupunki näkyy useissa elokuvissa ja videopeleissä ja siitä syystä odotukseni olivat suuret. Kaupungin kadut ovat kapeita ja niitä ei pysty kulkemaan autolla. Kaupunki käytännössä on täynnä pelkästään kävelykatuja. Kaupunkiin eksyy helposti, koska se ei noudata minkään näköistä logiikkaa. Paikalliset vaikuttavat mukavilta.

Milano

Venetsia

Slovenia

Venetsiasta Slovenia pääkaupunkiin on matkaa vain 4 tuntia bussilla. Slovenian pääkaupunki on Ljubljana. Kaupunki on vanhaa arkkitehtuuria sisältävä paikka ja tunnin matkan päässä on näyttävä järvi ja linnoitus. Itse kaupunki ei ole niin ihmeellinen.

Itävalta

Ljubljanasta Wieniin matkaa on junalla noin 6 tuntia. Itävalta on yhtä vuoristoinen maa kuin Sveitsi, joten junamatka on aisteille yhtä juhlaa. Maan hintataso on suomen tasolla, mutta itse kaupunki on erittäin mukava ja siellä on paljon nähtävää. Kaupunki luo sinulle sellaisen fiiliksen, että haluat laittaa vanhan ajan peruukin päähän ja kävellä Mozartin tavoin pitkin katuja. Kaupunki tuntuu todella mahtipontiselta. Wienissä myös joka päivä esitetään Mozart konsertti, jonka hinta ei ole kovin suuri. Suosittelen osallistumaan tapahtumaan.

Unkari

Unkariin matka vei noin 5 tuntia bussilla ja Budapest on yksi elävimmistä kaupungeista Euroopassa. Budapestin katukuvassa näkyy paljon juhlijoita, varsinkin Britit olivat heinäkuun alun aikaan erittäin edustettuina. Limusiineja täynnä juhlijoita näkyi useita katukuvassa. Bilelaivat jyräsivät pitkin Budan ja Pestin jakavaa jokea. Budapestissä voit löytää myös useita hienoja linnoituksia ja parlamenttitalon alue tuntuu loistokkaan mahtipontiselta. Paikallinen valuutta on Fortint, jonka kurssi oli 323 Forintia yhtä euroa kohden. Hintataso suomeen verrattuna on puolet. Negatiivisena huomiona on se, että paikallisissa ravintoloissa ei hirveästi asiallisia kuitteja saa ja veroja ei ole eroteltu. Kaupunki on myös osin erittäin nuhjuisen tuntuinen tietyillä alueilla. Neuvostoliiton vaikutus myös näkyy siinä, että paljon näennäistyötä löytyy maasta, esim. Jokaisessa julkisessa vessassa oli noin 50-60 vuotiaalta näyttävä naishenkilö, joka ei osaa englantia, hänen tehtävänsä on rahastaa vessassa kävijää. Kuitenkin nainen usein odottaa 2-4 minuuttia ennen kuin huomaa sinut katsoo sinua nyrpeästi silmiin ’’mitä sinä haluat’’- ilme naamallaan ja toteaa ’’anna rahat’’. Maksat rahat ja huomaat vessan olevan erittäin likainen rahastuksesta huolimatta. Sama kaava toistui kaikissa entisissä Neuvostoliiton maissa, joista huippu oli tšekeissä, jossa asiakaspalvelija laittoi puolestasi rahan automaatti porttiin, josta pystyi kulkemaan vessaan.

Puola

Puolaan matkasimme yö bussilla, jossa nukkuminen ei luonnistunut oletusten mukaisesti. Puolassa saavuimme Krakowa nimiseen kaupunkiin. Krakowa on lähellä pahamaineista Auschwitzin keskitysleiriä. Kaupunki itsessään oli myös erittäin mukavan oloinen ja hintataso oli noin puolet suomesta. Paikalliset ravintolat tarjoavat pihvejäkin kohtuulliseen hintaan. Krakowassa matkustaessasi kannattaa käydä paikallisella suolakaivoksella ja tietysti Auschwitzissa. Auschwitzin keskitysleirillä tapettiin Juutalaisista, homoseksuaalien kautta venäläisiin sotavankeihin ja paikka on yksi maailmanhistorian mielenkiintoisimmista paikoista. Paikan päällä pääset näkemään vankien asuin olosuhteet ja paikat, joissa vankeja tapettiin. Bussikuljetukset saa 30 euron hintaan Krakowasta alueelle.

Yleisiä matkustustippejä

Airbnb on edullisin tapa majoittua kaupungeissa. Huomioithan, että Airbnb kautta varatuissa paikoissa sopimus tehdään vuokraajan ja sinun välilläsi, ei Airbnb:n. Tee varaus käyttäen vain luottokorttia. Huomioon myös tulee ottaa, että Euroopan Unionin kansalaiset ovat täysin suojattuja Euroopan unionin alueella. Matkatessasi Euroopan alueella tee siis lento- ja asumisvarauksesi mieluiten niin, että Euroopan Unionin kansalainen tekee varauksesi. Ongelma tilanteissa apua saat Euroopan Unionin kuluttajasuojasta, josta saat suomenkielistä palvelua. Euroopan unionin kuluttajan suojan ECC:n numero on 029 505 3090. Virasto ei auta muun kuin EU:n kansalaisia. Jos esim varaat useamman lennon tai asumuksen sivun häiriön takia ota kuvakaappaus tilanteesta. Tämän jälkeen ota yhteyttä omaan luottokortti yhtiöön, joka on suomen ja EU:n lain perusteella palautettava rahat häiriötilanteessasi tilillesi.

Ulkomailla myös pitää olla varuillaan varkaiden suhteen, joten olethan varuillasi. 

Nähtävää Sveitsissä

Sveitsi ei ole välttämättä turistille kaikista mukavin paikka matkustaa, jos pankkitilinkatetta ajatellaan. Vaikka Burger kingissä perusateria maksaa 15 euroa on maalla paljon tarjottavaa. FHNW:n opiskelijana päädyt Sveitsin saksankieliselle alueelle. Oltenista on erittäin helppoa kulkea oikeastaan mihin tahansa Sveitsiä, suoria junia kulkee Berniin, Zürichiin, Baseliin, Luzerniin, Milanoon, Lausanneen ja Interlakeniin. Toisin sanoen kaikkialle, johon tarvitsee kulkea. Sveitsissä on paljon mukavia kaupunkeja, mutta mielestäni kaupungit eivät ole syy miksi Sveitsiin kannattaa tulla, Sveitsi loistaa parhaiten alpiensa kanssa. Pystyin itse esimerkiksi oman asuntoni parvekkeelta kahvia juodessa ihastelemaan vuorenhuippuja, jota ainakin itse arvostin.

Kaupungit

Zürichissä asuu 409 000 ihmistä, mutta se tuntuu huomattavan elävältä. Kaupungissa on hienot näkymät järvelle ja vuoristoon, sekä kaupungissa on hieno Vanhankaupungin alue. Zürich tunnetaan Sveitsin finanssialan keskuksena ja se onkin Sveitsin taloudellisesti merkittävin alue. Itse kaupungista voit löytää hyvät ravintolat, kahvilat ja klubit. Oltenista yleensä mennään Zurichiin tai Baseliin, jos halutaan katsoa Englanninkielisiä elokuvia. Matka Oltenista Zürichiin on noin 30-45 minuuttia, riippuen junasta.

Basel on lähellä Saksan ja Ranskan rajaa lähellä oleva kaupunki, jossa asuu 171 000 ihmistä. Mielestäni Basel on mukavampi kaupunki kuin Zürich, mutta kyse on tietysti henkilökohtaisesta mielipiteestä. Kaupungissa on mielenkiintoinen keskusta alue ja Kaupungin lävistää Birs-joki, jonka rannoilla paikalliset asukkaat viettävät aikaansa. Paikalliset myös uivat joessa ja huimapäisimmät hyppäävät joen ylittävältä sillalta jokeen uimaan. Joessa uimista en ole itse harrastanut, mutta se vaikutti mielenkiintoiselta, suosittelen kuitenkin sen tekemistä, jonkun paikallisen ihmisen kanssa, koska virtaus voi olla huomattava ja pelkästään kesäkuussa 3 Ihmistä oli kadonnut uimareissullaan joessa. Itse pidin mielenkiintoisena Keskusta-alueella olevia talomaalauksia ja Basel zoota, josta voit löytää eksoottisiakin eläimiä. Baselin sijainnin takia suurin osa kansainvälisistä junista lähtee Baselin juna-asemalta niin Ranskaan kuin Saksaankin. Laiturit löytyvät rakennuksen sivulta, kun jatkat matkaasi Basel zoota kohti. Moni opiskelija myös kävi ostamassa elintarvikkeita Saksan puolelta, jonne pääset ainakin 14.07.2019 raitiovaunulla numero 8, joka ylittää Birs-joen ja jatkaa Saksaan. Baseliin pääsee 30-45 minuutissa junalla.

Bern on Sveitsin epävirallinen pääkaupunki, koska yleisestä luulosta poiketen Sveitsillä ei ole virallista pääkaupunkia. Bernissä asuu 126 000 asukasta. Bernistä löydät esimerkiksi suomen suurlähetystön. Bern omaa mukavan näköistä arkkitehtuuria ja paikalliset museot ovat mielenkiintoisia. Bernin kaupunki on Aare-joen ympärillä ja mielestäni kaupunki on Kaunein saksankielisellä alueella. Kaupungista pystyt näkemään hengitystä salpaavan Vuorimaiseman ja Aare-joki näyttää erittäin kauniilta, koska se on syventynyt ja pystyt tarkastelemaan sitä ylhäältä käsin. Kaupungissa on myös karhutarha, jota itse en valitettavasti päässyt tarkastelemaan. Kaupunkiin on matkaa 45-60 minuuttia.

Luzern on kaupunki, jossa asukkaita 81 000. Kaupunki on myöskin tunnettu sen kauneudesta ja se onkin huomattavasti turisti painiotteisempi kaupunki, kuin edellä mainitut kaupungit. Paikalta löydät kauniin joen, vanhan aikaisia rakennuksia, mukavaa yöelämää ja Kaupunki on lähellä ehkä helpoiten vierailtavaa alpia Mt.Pilatusta. Mt.pilatukselle pääset käyttämällä laivaa tai bussia, josta pääset hisseille, jotka vievät sinut henkeä salpaavalle näkymälle. Matka vie noin tunnin ajan. Suosittelen myös pysähtymään Mt.pilatusta ennen olevalle asemalle, jossa voit laskea kelkkarataa, joka on erittäin hauskaa niissä maisemmissa.

Tunnetuimmat ranskalaiset kaupungit olivat Lausanne ja Geneve. Lausanneen kestää noin 2 tuntia junalla Oltenista ja Kaupunki on erittäin kaunis. Kaupunki sijaitsee Ranskan rajalla Lake Genevan rannoilla. Järvi johtaa myös Ranskan puolelle. Järvi on myös vuorien ympäröimä, joka näyttää erittäin kauniilta. Itse kaupunki on mäessä ja sitä onkin mukavampi hinkata julkisilla. Jos opiskelijana sinulla on mahdollisuus osallistua Titanic gaalaan, joka pidetään laivassa, joka kulkee pitkin järveä, suosittelen sitä erittäin lämpimästi. Kohteessa on myös paljon mielenkiintoisia nähtävyyksiä ja Mannerheimin muistomerkki, Mannerheim kuoli kyseisessä kaupungissa muutettuaan sinne Presidenttiytensä jälkeen. Genevessä en valitettavasti pääsyt käymään.

Luganossa myös suosittelen vierailemaan. Kaupunki on siisti ja siellä on erittäin paljon mukavia ravintoloita. Kaupunki myös sijaitsee Luganonjärven rannalla, joka vuorimaisemien kanssa on erittäin mielenkiintoinen. Lugano sijaitsee Italian rajalla ja se on osa Sveitsin Italiankielistä aluetta.

Interlaken on varmasti Sveitsin kauneimpiin alueisiin kuuluva paikka. Mielestäni jos vierailet Sveisissä ja jätät Interlakenin väliin Passisi tulisi peruuttaa. Oltenista lähtee Juna, joka kulkee Bernin kautta Interlaken Ost nimiselle asemalle. Asemalta voit käydä ihastelemassa aseman lähistöllä olevia maisemia tai jatkaa eteenpäin Alpeille. Sieltä löytyy kaikki hienoimmat laskettelukeskukset ja useita alppeja joille voit mennä. Tärkein niistä on Jungfraujoch niminen alppi, joka on 4150 m korkeudessa. Alpille tulee ottaa useita eri junia ja se vie aikaa noin 2 tuntia Intelaken ost asemalta. Kyse kuitenkin on erittäin kauniista näkymistä, joten kyse on enemmänkin alpikiertoajelusta. Jungfraujoch tunnetaan nimellä top of europe, vaikkakin kyseinen huippu ei ole Euroopan korkein huippu.

Näkemättä minulle jäi paikkoja, joita suosittelisin. Zermatin Matterhorn esimerkiksi on Sveitsin eteläosissa sijaitseva Alppi, joka tunnetaan Tobleronen logona. Myös Geneve on kuulemma mielenkiintoinen kaupunki.

Miksi Sveitsiin?

Yleisin kysymys vaihdossa olevalle opiskelijalta on ’’Miksi valitsin x maan?’’, ja ajon nyt vastata siihen kysymykseen. Vaihto-oppilaaksi olen halunnut lähteä jo paljon ennen korkeakouluun pääsyäni. Siitä saakka, kun Isosiskoni oli vaihto-oppilaana Dublinissa, olen halunnut lähteä kokemaan minkälaista olisi opiskella ja asua ulkomailla. Vuonna 2015 sain maistia ulkomailla olemisesta Lontoossa, mutta Työelämä ja opiskelijaelämä ovat huomattavan erilaisia. Haettuani vaihtoon halusin päästä Saksankieliseen maahan, koska olen kiinnostunut ja koen yhteenkuuluvuutta saksalaisen ajattelumaailman kanssa, myös halusin oppia Saksan kieltä, koska olin opiskellut kieltä Ammattikorkeakoulussa noin vuoden verran. Englanninkielentaitoni oli jo hyvä ennen vaihto-opintoja, joten valinta oli selkeä. Aluksi ajatuksena, oli mennä Saksaan, mutta kuulin hyvältä ystävältäni, että hän olisi kiinnostunut menemään Baseliin vaihto-opiskelijaksi. Kysyin häneltä olisiko hän kiinnostunut lähtemään yhdessä, ja hän oli. Laitoimme hakemukset menemään ja meidät hyväksyttiin kouluun ja kaikki näytti olevan hyvin. Ystäväni kuitenkin joutui henkilökohtaisista syistä jättämään vaihto-opinnot väliin ja näin jouduin menemään yksin. Koen kuitenkin, että tietyllä tavalla kyse oli ihan hyvästä käänteestä, koska nyt joudun olemaan aktiivisempi saadakseni ystäviä. Tietysti vakiomatkaseura olisi ollut erittäin positiivinen asia.

9 asiaa miten Sveitsi on erilainen suhteessa Suomeen

1.Hintataso

Sveitsi on maailman kallein maa ja Suomi on vasta 13. sijalla. Euron viralliseksi inflaatiotavoitteeksi on asetettu 2%, kun taas Sveitsissä Inflaatiotavoite on 0,3%. Frangi oli huomattavasti arvottomampi suhteessa Euroon vielä, kun Euroon siirryttiin vuosituhannen alussa, mutta nykyään hintaero alkaa painaa. Toinen vaikuttavatekijä on Sveitsin talouden kehittyneisyys. Sveitsi pääsi toimimaan vain sivustaseuraajana toisessa maailmansodassa, joka antoi maalle mahdollisuuden aloittaa eri tasolta suhteessa muihin maihin. Sveitsi myös tarjoaa palveluita, joita muut maat eivät ole ainakaan ennen pystynyt saamaan muualta näin lisäten Frangin kysyntää. Perinteinen pankkisektori on anonymiteetin poistumisen myötä kuitenkin menettänyt huomattavan määrän asiakkaita. Maassa on myös suuri lääketeollisuus, joka on tuottanut huomattavan määrän kysyntää ympärimaailmaa. Sveitsin talous on siis päässyt käärimään suuret summat rahaa vuosien varrella hiukan kyseenalaisin keinoin, esimerkiksi ennen anonymiteetin poistumista maan pankkisektori tarjosi muiden maiden veronkiertoon liittyviä palveluita, myöskin lääketeollisuus on tuottanut suuret voitot välittämättä seurauksissa ympäri maailmaa, esimerkiksi Sveitsiläiset lääkeyhtiöt ovat tunnettuja Oxycontinin myynnistä ympäri maailman, joka on Yhdysvalloissa aiheuttanut Opioidikriisin ja aktiivisesti yrittänyt lisätä sen käyttöä sairaaloissa.  

Normaaliin elämään vaikuttavista kuluista kertoo helposti kauppojen hintataso, Yksi jauhelihapaketti voi maksaa 7 euroa. Sveitsissä monesti on hyvin paljon eroja eri kauppojen välillä. Sveitsissä avain menestykseen kuitenkin on tarkkailla mistä ostaa ja mitä. Matkustaminen ja asuminen on myös erittäin kallista, jos et asu vaihto-oppilaille suunnatuissa asumuksissa. Mielenkiintoista on nähdä tuleeko hintataso muuttumaan tulevaisuudessa. Normaaleille Sveitsiläisille maan hintataso ei tunnu niin pahalta, koska Aloitteleva BBA-tutkinnon omaava henkilö tienaa noin 7-8 tuhatta frangia kuussa.

    2.Perfektionismi

Sveitsissä paikalliset opiskelijat tuntuvat huomattavan kilpailuhenkisiltä ja motivoituneilta opiskelijoilta. Kuten aikaisemmassa Blogi-tekstissäni kerroin on sveitsiläisten ajatusmaailma esimerkiksi ryhmätöitäkohtaan erittäin perfektionistinen. Sveitsiläinen myös pitävät kaikki paikat erittäin puhtaana. Suomalaiselle on tietysti helpompaa samaistua tähän ajatusmaailmaan verrattuna muihin maihin. Tehtävät on ajoissa tehty ja junat tulevat ajallaan. Mielestäni kuitenkin Suomalaisilla on huomattavasti rennompi ote asioihin ja esimerkiksi kaikkia purkan jämiä ei hinkata tunnin välein.

    3.Sosiaalietuudet

Vaihto-opintoihisi varmasti tämä osuus ei niinkään vaikuta, mutta paikallisiin se vaikuttaa. Kuten jo aikaisemmin totesin Sveitsiläisillä ei ole ilmaista koulutusta ja opintotukia ei saada. Maassa myös on pakko maksaa erillinen terveysvakuutus ja ilman sitä maassa ei pääse hoitoon. Jokaisen maan asukkaan täytyy maksaa sama hinta, olit työtön tai investointipankkiiri.

    4.Liittoutumattomuus

Sveitsi on maa, joka ei ole mukana Natossa eikä EU:ssa. maa yrittää olla mahdollisimman liittoutumaton. Maa kuitenkin on tehnyt EU:n kanssa sopimuksen, jolla maahan pystyy EU:sta kulkea estoitta. Maa on myös tehnyt useita kauppasopimuksia eri maiden välillä ja on yksi maailman avoimimmista talouksista. Sveitsi onkin tosiasiallisesti täysin riippuvainen Euroopan Unionista. Sveitsin erilaisuus kuitenkin näkyy esimerkiksi siinä, että sähköliittimet eivät ole EU standardin mukaisia ja muutkaan muuta EU:ta koskevat standardit eivät välttämättä päde. Maassa saa myydä esimerkiksi nuuskaa, joka käsittääkseni on Ruotsia lukuun ottamatta ollut kiellettyä vuodesta 1995 Euroopan unionissa.

    5.politiikka

Maa on jakautunut 26 Kantoniin, joissa voi olla erilainen verotus ja terveydenhuolto. Maa myös jakautuu neljään kieleen Saksaan, Ranskaan, Italiaan ja retoromaniaan. Maassa käytetään suoraa äänestystä, joka meinaa sitä, että maan asukkaat äänestävät neljäkertaa vuodessa erilaisten asioiden läpiviennistä.

    6. koulutusjärjestelmä

Maan koulutusjärjestelmä ei ole ilmainen. Lähes kaikille linjoille voi osallistua ilman erillisiä pääsykokeita. Koulutusjärjestelmä kuitenkin karsii ne opiskelijat pois joukosta, jotka eivät pääse kursseja läpi. Koulutusjärjestelmä tuntuu muutenkin hyvin vähän tukevan opiskelijaa opinnoissaan. Sveitsissä on myös hyvin yleistä olla työharjoittelulinjalla, jossa opiskelijat käyvät samaan aikaan töissä ja opiskelevat. Tätä linjaa myös ainakin Keskusta ja Kokoomus suomessa pyrki painottamaan, Suomen eduskuntavaalien vaaliväittelyissä. Koulu on hyvin tentti painiotteinen, johtaen siihen, että opiskelijalla on todella suuri vastuu itse opiskelijalla omista opinnoistaan. Opittavia asioita ei väännetä rautalangasta kuten Suomessa, joten useita asioita joutuu googlettamaan, jos ei tarkalleen muista miten jotkin asiat menivät.

    7. kielet ja kansainvälisyys

Sveitsissä puhutaan eri alueilla neljää eri kieltä, Saksaa, Ranskaa, Italiaa ja retoromaniaa. Saksa ja Ranska ovat näistä suurimmat kielet. Matkustaessasi junalla hyvin nopeasti siirryt eri alueilta toisille ja myös kulttuuri muuttuu hiukan joka alueella. Sveitsi on huomattavasti kansainvälisempi verrattuna Suomeen jo pelkän sijaintinsa takia. Eri kieliä ja kansallisuuksia näkee ympäri maata huomattavasti. Englannin kieltä paikalliset puhuvat sujuvasti.

    8.Tervehtiminen

Ilmeisesti paikalliset tervehtivät ystäviään ranskalaiseen tyyliin halaamalla ja pussaamalla poskelle. Sveitsiläiset kuitenkin ovat hyvin lähellä Suomalaisia ja eivät aloita keskusteluita tuntemattomien kanssa hyvin herkästi.

    9.Tasa-arvo

Sveitsi on mielestäni huomattavasti jäljessä tasa-arvo asioissa. Sveitsissä Naisten annettiin äänestää vasta 1971 ja se näkyy edelleen. Toinen tekijä varmasti on se, että Sveitsi ei osallistunut toiseen maailmansotaan, joka monissa muissa maissa puski naiset työpaikoille. Sveitsissä naisten odotetaan pitävän huolta lapsista ja monet naiset uhraavatkin uransa tämän oletuksen täyttämiseksi. Useat naiset eivät pidä tätä ollenkaan ongelmana. Äitiysvapaita myönnetään naisille huomattavasti, mutta isille ainoastaan yksipäivä. Työyhteisöissä myöskin naisia pidetään alempina suhteessa miehiin.  

Elämä vaihto-oppilaana

Minkälaista on elämä vaihto-oppilaana? Uskon, että lopulta kokemus on kiinni itsestäsi. Yleensä ihmisen tavat muodostuu jo kotimaassa ja tuskin esimerkiksi Sveitsin vaihtosi aikana muutat elämäntyyliäsi hirveästi. Loppujen lopuksi elämäsi pyörii niin täällä, kuin kotimaassasikin arjen ympärillä. Koululta kotiin sieltä kauppaan ja sitä kautta salille jne. Vaihto-opinnot kuitenkin muuttavat vähän rytmiäsi, koska koulua on yleensä noin 3-4 päivää viikossa. Vapaa-aikaa siis jää runsaasti ja koulu olettaa, että opiskeletkin myös vapaa-ajallasi suomea enemmän. Monesti kuitenkin niin paikalliset kuin vaihto-oppilaatkin ottavat hiukan rennommin alku lukukauden ja pistää kahvipannut porisemaan ja tietokoneen esiin vasta loppu lukukaudesta. Mielestäni vaihto-opinnoissa onkin tärkeää myös nauttia yleisestä elämän menosta. Yleensä Staff housella on helppoa saada ystäviä, koska kaikki ovat samassa tilanteessa ja yleisesti ottaen kaikki ovat hyvin avoimia uusille tuttavuuksille. Yleisesti ihmiset ilmoittavat erilaisista aktiviteeteista Watsappissa. Monesti porukkaa haetaan yhteisiin aktiviteetteihin. Vaihto-oppilaat tykkäävät matkustaa ja nähdä paikallisia nähtävyyksiä. Sveitsin yksi vahvuuksista on se, että maan pohjoisrajalta etelärajalle on matkaa vain 250 km. Joten esimerkiksi Ranskaan ja Saksaa matkaa on vain tunti. Sveitsistä käsin on helppoa matkustaa ympäri Eurooppaa. Matkat voivat olla vain päivän reissuja ja erilaiset majoitusvaihtoehdotkaan eivät ole kovin kalliita, joten Sveitsin vaihdon aikana suosittelen jokaiselle myös muissa Euroopan maissa vierailua.

Juhlimista myös harjoitetaan jonkin verran ja alkoholijuomatkin ovat halvempia, kuin suomessa ja niitä saa normaalista ruokakaupasta. Sveitsin opiskelijakulttuuri kuitenkin on vähemmän alkoholipainoitteista, kuin suomessa. Sveitsissä ei esimerkiksi nähdä isoja approja, Sitsejä tai rastitapahtumia. Usein paikalliset ja vaihto-oppilaat alkavat lipumaan kotia kohti noin 00.00-1.00. Juhlissa ei myöskään ole painostusta juomiseen. Sveitsiläiset opiskelijat ovat hyvin kunnianhimoisia ja jotkut käyttävät myös pukua koulussa. Kaikki ryhmätyöt tehdään samalla effortilla, kuin opinnäytetyö. Yleisesti opiskelijoiden juhlimisintoa vähentää myös se fakta, että Sveitsissä koulu maksaa joka vuosi 800 Frangia ja opintotukia ei makseta. Monet käyvät puolipäivätöissä tai tukeutuvat vanhempiensa talouteen. Koulusta myös voi Sveitsissä tippua ulos helposti, joten opiskelijoiden pitää olla parhaimmillaan jatkuvasti. Vaihto-oppilaat myös usein ovat penninvenyttäjiä, koska monella ei ole työtä ja esimerkiksi moni vaihto-oppilas joutuu elämään osan ajasta ilman lihaa, koska se on niin kallista ruokakaupoissa. Itse en ole kuitenkaan joutunut karsimaan omasta elämäntyylistäni. Suomalaisille vaihto-opinnot eivät ole suuri taloudellinen investointi ja suhteessa muiden maiden opiskelijoihin Suomalaisen opiskelijan on helppoa tulla vaihto-oppilaaksi myös Sveitsiin, vaikkakin Sveitsi on maailman kallein maa.

Ensimmäinen koulupäivä ja FHNW fachhochschule nordwstschweiz

Ensimmäinen koulupäivä ja FHNW fachhochschule nordwstschweiz

Viikonlopun jälkeen olin tutustunut ihmisiin, joka asuivat Staff housessa. Joukkoon kuului hollantilaisia, Japanilaisia, Etelä-Korealaisia, Ranskalaisia, Espanjalaisia, Meksikolaisia, Suomalaisia ja Kanadalaisia sekä muita kansallisuuksia. Olimme jo kerennyt yhdessä viettää juhlien muodossa aikaa viikonloppuna.

Arki kuitenkin alkoi maanantaina 18.2.2018, Jolloin klo 10 piti olla Brugg-Windischin -kampuksen aulassa. Sitä ennen piti hankkia junalippu. Menin juna-asemalla sijaitsevalle SBB:n toimistolle, joka sijaitsi mielestäni oudossa paikassa eli 3 ja 4 raiteiden välissä olevalla laiturilla. Toimistossa juttelin nuorelle työtekijälle, joka selvitti minulle, että kertalippu edestakaisin Oltenin ja Bruggin välillä maksaisi 32 frangia ja kuukausi lippu noin 180 frangia. Työntekijä selvitti myös, että Swisspassina ja GA:na tunnettu lippu maksaisi vain 245 frangia ja sillä voisi kulkea mihin päin tahansa Sveitsin alueella niin monta kertaa, kun huvittaa. Lipun ehtoihin kuului kuitenkin, että sopimus pitäisi tehdä vähintään 4 kuukauden ajaksi. Hintoihin myös vaikuttaa ihmisen ikä ei opiskelija status, alle 25 –vuotiailla on halvemmat hinnat ja sitä vanhemmilla hinta lähes tuplaantuu. Tarjolla on myös niin sanottu half pass joka, on noin 200 frangia vuodessa. Half Passilla junalippujen hinnasta saa puolet pois ja klo 19-05 välillä kulkeminen on ilmaista. Junalippuja ostaessa kannattaa siis ottaa huomioon, kuinka usein ajot kulkea ympäri maata. Itse valitsin GA:n pienen hintaeron takia ja myös siitä syystä, että ajon matkustaa ympäri maata, kuin pieni romaaniyhteisö.

Oltenin Juna-asema

Noin 30 minuutin Junamatkan jälkeen saavuin Bruggin kampukselle, olin tyylilleni poikkeuksellisesti etuajassa paikalla. Noin 15 minuutin kuluttua paikalle alkoi lipua muita vaihto-oppilaita ja Bruggin kampuksen koordinaattori Mira Jeggli tuli myös paikalle, josta siirryimme luokkahuoneeseen keskustelemaan alkavista opinnoista. Kävimme läpi opintoihin ja Sveitsiin liittyviä asioita. Tunnilla myös kävi ilmi, että oikea lukukautemme alkaisi vasta kahden viikon kuluttua avauspäivästä, kyse oli ns. ’’kokeiluajasta’’, Ideana siis on käydä katsomassa eri kursseilla, onko ne sopivia juuri sinun opintoihisi, Monesti kurssit eri koulujen välillä on huomattavan erilaisia ja on välillä vaikea saada käsitystä siitä, että mitä kursseja tosiasiallisesti olet käynyt suorittamassa. Linkki eri kampusten lukujärjestyksiin ja kurssi-infoihin tässä https://web.fhnw.ch/plattformen/iobusiness/exchange/courses/FS19. Kahden viikon kokeiluajan jälkeen pitää palauttaa opintokordinaattorille uudestaan suunniteltu learning agreement, joka pitää saada allekirjoitettua myös suomen oppilaitoksessasi. Suomessa valitsemasi kurssit eivät välttämättä ole saatavilla, esimerkiksi minä jouduin luopumaan osasta opintopisteistäni vaihdon osalta, koska Kurssit olivat täynnä ja learning agreementin luovuttamispäivän jälkeen järjestelmä tuntuu erittäin joustamattomalta. Aloituspäivänä myös käydään ottamassa kuvat opiskelijakorttiasi varten sekä saat yleisen lukujärjestyksen. Opiskelijakorttia käytetään ruokalassa maksamiseen ja siitä saa opiskelija-alennuksen. Korttiin pitää automaatilta ladata arvoa, jota voit käyttää kahvilassa asiointiin ja ruokalassa syömiseen, ruoka tuntuu kohtuu kalliilta suhteessa suomen hintoihin, Yhden kouluruuan hinta on 8,5 Frangia. Opiskelijakortti myös käy koulun kuntosaliin, joka maksaa lukukaudessa 150 Frangia, hintaan kuuluu myös mahdollisuus osallistua koulun liikuntakerhoihin. Koulun kurssit ovat aina 4 tunnin mittaisia ja ne voivat sijoittua aamuun 8-12, iltapäivään 13.15-17 tai iltaan 17.45-21.00. Yleisesti koulua on noin 3-4 päivää viikossa, jos kurssisi sopivat hyvin aikataulujen kanssa.

Brugg-windisch -kampus

Fhnw-ammattikorkeakoululla on kolme kampusta Baselissa, Oltenissa ja Bruggissa. Baselin kurssi tarjonta on varsinkin liiketalouden opiskelijoille mielestäni kehno, mutta Oltenin ja Bruggin kurssit ovat suhkot samanlaisia. Monesti opiskelijalla saattaa olla kursseja Bruggissa ja Oltenissa. Suosittelisin kuitenkin ottamaan mahdollisimman paljon kursseja Oltenista, koska ainoat Staff Houset sijaitsevat Oltenissa ja Baselissa, jota minä en kiireiltäni kuitenkaan huomannut. Suurin osa vaihto-oppilaista opiskelee Oltenin kampuksella. Kampukset yleisesti ovat tehty sveitsiläisellä osaamisella ja näin ollen tilat ovat mielestäni loistavat.