Fiilikset vaihdon jälkeen

Fiilikset vaihdon jälkeen

Minkälaiset fiilikset minulla on vaihto-opintojeni jälkeen? Totta puhuen fiilikset ovat haikeat. Vaihdossa tutustuin mielenkiintoisiin ihmisiin ja ystävystyin useiden ihmisten kanssa, minusta on sääli, että he eivät voi olla osana päivittäistä elämääni, koska osan kotimaa on toisella puolella maailmaa. Jäin itse vielä hetkeksi lukukauden jälkeen keski-Eurooppaan kiertämään lähistöllä olevia maita, mutta 30. päivä kesäkuuta tuntui erittäin pahalta, koska suurin osa hyvistä kavereistani palasivat kotimaihinsa, tässä hetkessä todellisuus iski päin kasvoja… nyt se on ohi. Aika meni huomattavan nopeasti, uusien kokemuksien siivittämänä. Vaihto-oppilaana kaikki ylimääräinen vapaa-aika kannattaa yrittää käyttää hyväksi, vaikka vähän väsyttäisikin, koska muuten jää kaduttamaan asiat, jotka jäivät tekemättä. Minulta jäi useita asioita tekemättä puhtaasti sen takia, että en saanut aikaseksi, vaikka paljon tulikin koettua.

Uskon, että ystävät muista maista on avartanut käsitystäni entisestään erilaisista kulttuureista. Koen myös oppineeni paljon itsestäni. Mielestäni myös käsitys Suomesta on muuttunut, olen erittäin ylpeä suomalaisuudestani ja koen itseni onnekkaaksi, koska olen syntynyt suomeen. Monesti suomalaiset ovat ujoja ja me mietimme, että olemmeko ihan täysiä juntteja, todellisuudessa muiden maiden edustajat eivät pidä suomalaisia ollenkaan juntteina ja pian huomaat, että myös kaikki muut ovat suhteellisen samanlaisia varsinkin eurooppalaiset. Mielestäni tuntui varsinkin Sveitsiläisten kanssa siltä, että he olivat erittäin kiinnostuneita suomesta ja vastaanotto oli jopa huomattavasti parempi, kuin monien muiden kansallisuuksien. Saksankielinen maailma, Alankomaat ja muut pohjoismaat suhtautuvat Suomalaisiin kuin veljiinsä, Uskon, että suomalaisten on erittäin helppoa samaistua heidän ajattelutapaansa. Mielestäni Suomi on erittäin hyvä maa asua ja kaikki kitisijät tulisi lähettää ulkomaille vuodeksi. Suomi kuitenkin voisi myös ottaa mallia Sveitsistä. Suomen tulisi pyrkiä lisäämään jalostusastettaan, lisäämällä suomen kiinnostavuutta sijoittajille ja valtion myös aktiivisesti tulisi pyrkiä hankkimaan valtion ja ulkomaalaisten sijoittajien tuomalla rahalla investointeja, jotta jalostusastetta voitaisiin parantaa. Mielestäni myös Suomen tulisi vähentää säätelyä ja lisätä ihmisten omavastuuta esim. alkoholinkäytön suhteen, mielestäni valtion ei tulisi olla lastentarhantäti. Suomalaiset voisivat myös olla motivoituneempia opiskeluidensa suhteen.

Koen, että suomalaisille eurooppalaisten maiden asukkaat tuntuvat tutuilta. Selkeitä eroja kuitenkin oli näkyvissä amerikkalaisessa kulttuurissa puhumattakaan aasialaisista. Amerikkalaiset ovat huomattavasti sosiaalisempia ja haluavat olla enemmän huomion keskipiste, kun taas aasialaiset tuntuvat lapsilta. Varsinkin kiinalaiset opiskelijat eivät osaa mitään muuta, kuin opiskella ja se ei ole ihme, koska kiinalaisissa korkeakouluissa koulu alkaa klo 6 aamulla ja loppuu klo 21 illalla, jonka jälkeen tehdään kotiläksyt. Opiskelijat asuvat venäläistä vankilaa muistuttavissa asuntoloissa, joissa yhdessä huoneessa asuu 5 muuta opiskelijaa. Kokeiden aikana ja kokeiden tulosten julkaisuiden aikana asuntoloissa on itsemurhavahdit. klo 23 jälkeen ei ole mitään asiaa olla asuntolan ulkopuolella. Opiskelijat eivät tee muuta kuin opiskelee ja aasialaisille tuntuu olevan vaikeaa esimerkiksi tehdä ruokaa, pyykätä tai edes kulkea kotiinsa kaupasta. Kiinalaiset eivät myöskään saa kertoa mitään pahaa omasta maastaan ja naaman menetys on erittäin iso asia. Huomattava ero aasialaisten ja länsimaiden välillä oli se, että omaa ajattelua ei tuntunut monilla olevan. Mikään historiallinen tai muu sivistävä ei tunnu kiinnostavan ja yleissivistystä ei käytännössä ole.

Tuntemukseni Sveitsin koulutusjärjestelmästä on kyseenalaiset. Koen, että Koulutusjärjestelmä ei oikeastaan tue opiskelijaa. Kaikki opetus on luentomaista ja opiskelijalle isketään järkyttävä kasa luettavaa opittavaksi. Tentti järjestelmä pitää huolen siitä, että opiskelijan Sveitsissä täytyy osata alueet ulkoa, jokaista nippelitietoa myöten. Tentit ovat yleisesti 20 sivuisia nivaskoita, jotka pitää suorittaa tunnin sisään. Kaikki pohjoismaalaiset opiskelijat tuntuivat olevan suhteellisen solmussa tämän takia. Itselläni esimerkiksi kaikissa tenteissä jäi osa kysymyksistä vastaamatta ajan puuteen takia. En itse ymmärtänyt mitä tällä yritettiin ajaa takaa, onko hyvä korkeakouluopiskelija määritetty kirjoitusnopeudella? Ilmeisesti saman tyyppisiä järjestelmiä on ympäri Euroopan. Oma kouluni alkoi tuntumaan huomattavasti paremmalta tämän kokemuksen jälkeen.

Tavoitteeni vaihdolta oli kehittää Saksan kielentaitoani, joka myös kehittyi, mutta todellisuudessa en ole kehittynyt sujuvaksi puhujaksi. En itse valitsisi Sveitsiä saksan opiskeluun, tämän kokemuksen perusteella. Vaihto-ohjelmassa suurimmaksi osaksi puhutaan englantia, koska suurin osa maailmasta osaa sitä jonkin verran puhua, muutoinkin vaihto-ohjelmassa suurin osa ihmisistä on International business-opiskelijoita, joten kielenä pysyy englanti jatkuvasti, opetus myös on englanninkielellä. En kuitenkaan usko, että lähes missään muussa maassakaan olisi tilanne ollut juuri erilainen. Tilannetta ei tietysti helpottanut Sveitsissä se, että Saksan kielen murteet vaihtelivat lähes jokaisen pysäkin kohdalla ja itse saksalaisetkaan eivät Sveitsin saksaa ymmärrä.