Fiilikset
vaihdon jälkeen
Minkälaiset
fiilikset minulla on vaihto-opintojeni jälkeen? Totta puhuen fiilikset ovat
haikeat. Vaihdossa tutustuin mielenkiintoisiin ihmisiin ja ystävystyin useiden
ihmisten kanssa, minusta on sääli, että he eivät voi olla osana päivittäistä
elämääni, koska osan kotimaa on toisella puolella maailmaa. Jäin itse vielä
hetkeksi lukukauden jälkeen keski-Eurooppaan kiertämään lähistöllä olevia
maita, mutta 30. päivä kesäkuuta tuntui erittäin pahalta, koska suurin osa
hyvistä kavereistani palasivat kotimaihinsa, tässä hetkessä todellisuus iski
päin kasvoja… nyt se on ohi. Aika meni huomattavan nopeasti, uusien kokemuksien
siivittämänä. Vaihto-oppilaana kaikki ylimääräinen vapaa-aika kannattaa yrittää
käyttää hyväksi, vaikka vähän väsyttäisikin, koska muuten jää kaduttamaan
asiat, jotka jäivät tekemättä. Minulta jäi useita asioita tekemättä puhtaasti
sen takia, että en saanut aikaseksi, vaikka paljon tulikin koettua.
Uskon, että
ystävät muista maista on avartanut käsitystäni entisestään erilaisista
kulttuureista. Koen myös oppineeni paljon itsestäni. Mielestäni myös käsitys
Suomesta on muuttunut, olen erittäin ylpeä suomalaisuudestani ja koen itseni
onnekkaaksi, koska olen syntynyt suomeen. Monesti suomalaiset ovat ujoja ja me
mietimme, että olemmeko ihan täysiä juntteja, todellisuudessa muiden maiden
edustajat eivät pidä suomalaisia ollenkaan juntteina ja pian huomaat, että myös
kaikki muut ovat suhteellisen samanlaisia varsinkin eurooppalaiset. Mielestäni
tuntui varsinkin Sveitsiläisten kanssa siltä, että he olivat erittäin
kiinnostuneita suomesta ja vastaanotto oli jopa huomattavasti parempi, kuin
monien muiden kansallisuuksien. Saksankielinen maailma, Alankomaat ja muut
pohjoismaat suhtautuvat Suomalaisiin kuin veljiinsä, Uskon, että suomalaisten
on erittäin helppoa samaistua heidän ajattelutapaansa. Mielestäni Suomi on
erittäin hyvä maa asua ja kaikki kitisijät tulisi lähettää ulkomaille vuodeksi.
Suomi kuitenkin voisi myös ottaa mallia Sveitsistä. Suomen tulisi pyrkiä
lisäämään jalostusastettaan, lisäämällä suomen kiinnostavuutta sijoittajille ja
valtion myös aktiivisesti tulisi pyrkiä hankkimaan valtion ja ulkomaalaisten
sijoittajien tuomalla rahalla investointeja, jotta jalostusastetta voitaisiin
parantaa. Mielestäni myös Suomen tulisi vähentää säätelyä ja lisätä ihmisten
omavastuuta esim. alkoholinkäytön suhteen, mielestäni valtion ei tulisi olla
lastentarhantäti. Suomalaiset voisivat myös olla motivoituneempia
opiskeluidensa suhteen.
Koen, että
suomalaisille eurooppalaisten maiden asukkaat tuntuvat tutuilta. Selkeitä eroja
kuitenkin oli näkyvissä amerikkalaisessa kulttuurissa puhumattakaan
aasialaisista. Amerikkalaiset ovat huomattavasti sosiaalisempia ja haluavat
olla enemmän huomion keskipiste, kun taas aasialaiset tuntuvat lapsilta.
Varsinkin kiinalaiset opiskelijat eivät osaa mitään muuta, kuin opiskella ja se
ei ole ihme, koska kiinalaisissa korkeakouluissa koulu alkaa klo 6 aamulla ja
loppuu klo 21 illalla, jonka jälkeen tehdään kotiläksyt. Opiskelijat asuvat
venäläistä vankilaa muistuttavissa asuntoloissa, joissa yhdessä huoneessa asuu
5 muuta opiskelijaa. Kokeiden aikana ja kokeiden tulosten julkaisuiden aikana
asuntoloissa on itsemurhavahdit. klo 23 jälkeen ei ole mitään asiaa olla
asuntolan ulkopuolella. Opiskelijat eivät tee muuta kuin opiskelee ja
aasialaisille tuntuu olevan vaikeaa esimerkiksi tehdä ruokaa, pyykätä tai edes
kulkea kotiinsa kaupasta. Kiinalaiset eivät myöskään saa kertoa mitään pahaa
omasta maastaan ja naaman menetys on erittäin iso asia. Huomattava ero
aasialaisten ja länsimaiden välillä oli se, että omaa ajattelua ei tuntunut
monilla olevan. Mikään historiallinen tai muu sivistävä ei tunnu kiinnostavan
ja yleissivistystä ei käytännössä ole.
Tuntemukseni
Sveitsin koulutusjärjestelmästä on kyseenalaiset. Koen, että
Koulutusjärjestelmä ei oikeastaan tue opiskelijaa. Kaikki opetus on
luentomaista ja opiskelijalle isketään järkyttävä kasa luettavaa opittavaksi.
Tentti järjestelmä pitää huolen siitä, että opiskelijan Sveitsissä täytyy osata
alueet ulkoa, jokaista nippelitietoa myöten. Tentit ovat yleisesti 20 sivuisia
nivaskoita, jotka pitää suorittaa tunnin sisään. Kaikki pohjoismaalaiset
opiskelijat tuntuivat olevan suhteellisen solmussa tämän takia. Itselläni
esimerkiksi kaikissa tenteissä jäi osa kysymyksistä vastaamatta ajan puuteen
takia. En itse ymmärtänyt mitä tällä yritettiin ajaa takaa, onko hyvä
korkeakouluopiskelija määritetty kirjoitusnopeudella? Ilmeisesti saman
tyyppisiä järjestelmiä on ympäri Euroopan. Oma kouluni alkoi tuntumaan
huomattavasti paremmalta tämän kokemuksen jälkeen.
Tavoitteeni
vaihdolta oli kehittää Saksan kielentaitoani, joka myös kehittyi, mutta
todellisuudessa en ole kehittynyt sujuvaksi puhujaksi. En itse valitsisi
Sveitsiä saksan opiskeluun, tämän kokemuksen perusteella. Vaihto-ohjelmassa
suurimmaksi osaksi puhutaan englantia, koska suurin osa maailmasta osaa sitä
jonkin verran puhua, muutoinkin vaihto-ohjelmassa suurin osa ihmisistä on
International business-opiskelijoita, joten kielenä pysyy englanti jatkuvasti,
opetus myös on englanninkielellä. En kuitenkaan usko, että lähes missään muussa
maassakaan olisi tilanne ollut juuri erilainen. Tilannetta ei tietysti
helpottanut Sveitsissä se, että Saksan kielen murteet vaihtelivat lähes
jokaisen pysäkin kohdalla ja itse saksalaisetkaan eivät Sveitsin saksaa
ymmärrä.
Ei kommentteja:
Lähetä kommentti